Selailin sosiaalista mediaa, kun törmäsin Kansalliskirjaston Instagram-profiiliin. Mielenkiintoni herätti eräs päivitys kokoelmissa olevista inkunaabeleista. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluu kirjapainohistorian alkuvaiheen teoksia, joita pyritään säilyttämään arkistoissa mahdollisimman neutraalissa ympäristössä kirjojen hajoamisen estämiseksi. Tämän johdosta kirjoille tehdään arkistokelpoiset säilytyslaatikot. Puhutaankin ennaltaehkäisevästä konservoinnista. Nimensä mukaan ehkäistään ennalta teoksia kohtaavilta tuhoilta, esimerkiksi arkiston ilmassa olevien epäpuhtauksien poistaminen, jotka voisivat vahingoittaa kirjoja.
Inkunaabeli [WP, TTP]
Suomeksi myös kehtopainate tai kehtokirja, alkujaan latinankielen kehtoa tai lapsen vaippaa(?) tarkoittavasta termistä. Termiä käytetään ennen 1500-lukua painetuista kirjoista.
Kirjojen painotekniikka keksittiin keskiajalla (1300- ja 1400-luvut). Kirjapainon keksijänä pidetään Johannes Gutenbergiä (1398-1468), joka kehitti painomenetelmänsä 1430-luvulla.
