Ruokaa, taloutta ja autoilua - eri indeksejä

Miten vertailla eri maiden hintatasoa ja talouden tilaa? Eri maissa on käytössä eri valuutat ja tuotteet ovat erillaisia. Maiden välillä on hieman vaikea tehdä suoraa vertailua.

1980-luvulla brittiläinen The Economist -aikakauslehti kehitti eri maiden hintatasojen ja ostovoimien vertailuun tarkoitettu indeksin. Kyseessä on Bic Mac -indeksinä (tai hampurilaisindeksi) tunnettu vertailu, jossa nimensä mukaan verrataan Bic Mac -hampurilaisen hintaa eri maissa. Kyseinen hampurilainen on samanlainen ympäri maailmaa, ja McDonalds myy kyseistä tuotetta yli 120 maassa.

Maiden välisen talous- ja hintavertailun eli hinnan lisäksi indeksin avulla voi myös selvittää esimerkiksi kuinka kauan ihmisen pitää työskennellä saadakseen kyseinen tuote. Tai kuinka monta hampurilaista voisi ostaa maan bruttokansantuotteeseen verrattuna.


Maan taloudellisen tilanteen kuvaamiseksi on "kehitelty" monenlaisia indikaattoreita, jotka kertovat kuinka taloudessa menee. Onko menossa hyvä vai huono kausi jne. Eräs indikaattori on nk. taksi-indeksi. Kyseinen indeksi peilaa kansalaisten käytössä olevaa rahamäärää. Mikäli talous on hyvällä pohjalla ja rahaa käytettävissä, ihmiset käyttävät enemmän taksien palveluita. Mielestäni hieman "riskialtis" indeksi, vaikuttaa muutkin asiat kuin taloudelliset seikat. Esimerkiksi nykyinen tilanne (COVID-19/korona-epidemia) vaikuttaa myös taksien käyttöön. Eli vaikka rahaa olisikin, niin voiko sitä käyttää muiden rajoitteiden vuoksi.


Linkit ja lähteet
- Tilastokoulu: Tilastojen ABC, Tilastokeskus
- Suomi hävisi taas Ruotsille: Svedut voittivat 1200 hampurilaisella, Suomen kuvalehti 11.8.2016
- Big Mac -indeksi paljastaa: Näin kauan sinun pitää työskennellä hampurilaisen ostamiseksi, Keski-Suomi 10.4.2016

- "Taksi-indeksi" lupaa valoa talouteen – "Kaikki 1300 autoa olivat ajossa", Helsingin Uutiset 10.12.2016
- Taksi-indeksi ennustaa kireitä aikoja, Ilta-Sanomat/Taloussanomat 17.10.2008

Korona-sanastoa

Korona tai corona voi tarkoittaa tai viitata mm. seuraavia asioita:
- virus ja niiden aiheuttama tauti (COVID-19)
- (lauta)peli
- auringon uloin kerros
- sähköpurkaus
- olutmerkki

Lista on härskisti kopioitu lainattu Wikipedian täsmennyssivulta.

And same in Finnish too?

Amphigory [WP]
A nonsense verse; a rigmarole, with apparent meaning, which on further attention proves to be meaningless.
Vapaasti suomennettuna: merkityksetön lausahdus, jonkinlaista hölynpölyä, näennäisesti toimiva mutta merkityksetön/sisällötön teksti.

Lorem Ipsum [WP]
Täyteteksti, latinaa tai sitä muistutta teksti. Tekstin avulla tutkitaan mm. sivuston ulkonäköä (käytännössä) silloin, kun varsinaista tekstiä ei ole. Eräänlaista hölynpölyä.

Ilta-Sanomat ke 4.3.2020

Arkkitehtuuri

Hostile architecture eli vihamielinen tai puolustava arkkitehtuuri [WP, HS, FM]
englanniksi myös defensive architecture, hostile design, unpleasant design, exclusionary design ja defensive urban design
Rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvä termi, joka kuvaa eräänlaisten esteiden rakentamista. Esteillä pyritään estämään häiriöksi koettujen kohteiden pitkäaikainen oleskelu tai majoittuminen kohteessa. Esimerkiksi penkkien käsinojilla jaottelulla pienempiin osiin pyritään estämään penkkien käyttö nukkumiseen.

Kirjallisuutta ja historiaa

Selailin sosiaalista mediaa, kun törmäsin Kansalliskirjaston Instagram-profiiliin. Mielenkiintoni herätti eräs päivitys kokoelmissa olevista inkunaabeleista. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluu kirjapainohistorian alkuvaiheen teoksia, joita pyritään säilyttämään arkistoissa mahdollisimman neutraalissa ympäristössä kirjojen hajoamisen estämiseksi. Tämän johdosta kirjoille tehdään arkistokelpoiset säilytyslaatikot. Puhutaankin ennaltaehkäisevästä konservoinnista. Nimensä mukaan ehkäistään ennalta teoksia kohtaavilta tuhoilta, esimerkiksi arkiston ilmassa olevien epäpuhtauksien poistaminen, jotka voisivat vahingoittaa kirjoja.

Inkunaabeli [WP, TTP]
Suomeksi myös kehtopainate tai kehtokirja, alkujaan latinankielen kehtoa tai lapsen vaippaa(?) tarkoittavasta termistä. Termiä käytetään ennen 1500-lukua painetuista kirjoista.

Kirjojen painotekniikka keksittiin keskiajalla (1300- ja 1400-luvut). Kirjapainon keksijänä pidetään Johannes Gutenbergiä (1398-1468), joka kehitti painomenetelmänsä 1430-luvulla.

Kumpi oli ensin, kana vai muna?

Zoologia eli eläintiede on tieteen alue, joka tutkii eläinten rakennetta, toimintaa, kehitystä, suhteita, luokittelua ja eläimistöä. Zoologia jaotellaan ja erotellaan myös alatieteisiin eri eläinryhmiin kohdistuvan tutkimuksen perusteella, esim. mammalogia (nisäkkäät), ornitologia (linnut), iktyologia (kalat), entomologia (hyönteiset) ja protozoologia (alkueläimet).

Ornitologia ja oologia
Ornitologian alaa ovat linnut, oologia on linnunmuniin keskittyvä tieteenala eli aiheena on linnunmunien tutkiminen (ja keräily).

James Bond on tunnettu fiktiivinen brittivakooja, mutta oikean elämän James Bond oli ornitologi.


Palatakseni otsikon kysymykseen oliko ensin muna vai kana. Ajallisesti ja evoluution perustuen vastaus on muna. Nimittäin munia on munittu kauan ennen kanan (tai edes lintujen) ilmestymistä maapallolle. Dinosaurukset munivat miljoonia vuosia, ja tästä todisteena fossiilit ja fossiloituneet munat. Fossiileja tutkiva tieteenala on paleontolia, eli luonnontieteiden osa-alue, joka tutkii Maan esihistoriallisten aikojen elämää.

Extrem-elämää

Ekstremofiili [WP]
Äärimmäisissä oloissa selviytyviä mikrobeja. Eliö, joka joko sietää erilaisia ääriolosuhteita tai jopa vaatii niitä elääkseen. Ääriolosuhteet määritellään ihmiskeskeisesti; organismin itsensä kannalta sen elinympäristön olosuhteet ovat tietenkin täysin normaaleja. Esimerkkinä halofiiliset levät, jotka pitävät suolaisesta ympäristöstä.